Poika kysyy is?¤lt?¤?¤n:
"Voiko joku lukea ajatuksia mun p?¤?¤n?"
"Voi silkkihapsi, pieni lapsi,
ei tietenk?¤?¤n!!"

"Vaan jollei voi,
niin kuinka silloin
aina joku toinen taho tiet?¤?¤
mua paremmin
sen, mit?¤ mun
pieni sielu siet?¤?¤?"

"Se onkin tarkkaa toimintaa,
josta selvyytt?¤ ei maallikko saa!"
Is?¤ avaa radion.
Sen kohinassa viesti on:

Me viihdyt?¤mme teit?¤,
ja te viihdytte -
me tunnemme teid?¤t
ja pienet tarpeenne,
olette k?¤yrin?¤
viraston sein?¤ll?¤.
Sielt?¤ hymyilette,
vaan viel?¤ leve?¤mmin hymyilemme me.

"Siis joku tuolla tajuaa
mua paremmin, mit?¤ mun mieli haluaa?"
"Siit?¤ varma oon,
ja se p?¤tee my??s televisioon.

Sill?¤ huomaat kai,
kuinka lopun sai
sekin sarja, joka sensuroitiin t?¤st?¤?"
"On helppoa t?¤?¤,
kun muut p?¤?¤tt?¤?¤
meid?¤n el?¤m?¤st?¤."

Me viihdyt?¤mme teit?¤...