Monta vuotta h?¤nt?¤ arvostettiin
Kunnes kerran k?¤vikin niin
Ett?¤ poltti kaikki miljoonansa
Vihoviimeiseen seteliin

Nauroi kauan ja makeasti
Katsoi kansaa ja nauroi niin
Katsoi kansa h?¤neen kyynelsilmin
Ja h?¤net miltei lynkattiin

Min?¤ en ole tohtori kummoinen
Mutta tied?¤np?¤ sent?¤?¤n sen
Ett?¤ p?¤?¤llisin puolin on potilas
L?¤hes t?¤ysij?¤rkinen
H?¤n sanoo ettei tahdo edes olla t?¤t?¤ rotua
Kun muu v?¤ki hississ?¤ monistuu h?¤n
Sel?¤n k?¤?¤nt?¤?¤ ja katoaa

T?¤t?¤ joutilasta kavahtakaa
on s?¤r??j?¤ sielussaan
Ei vaadi, tahdo, kadehdi,
ei kumarra mit?¤?¤n johtajaa
T?¤t?¤ joutilasta kavahtakaa,
se ei kuulu maailmaan
Vain laiskan l?¤ksyj?¤ kantaa
ja niit?¤ kalloosi kaivertaa

Lapsi joka usein hymyilee silmiss?¤nne on suloinen
Vaan jos nauraa vanhalla i?¤ll?¤ niin on vajaa?¤lyinen
Min?¤ en ole tottunut suremaan vaikka potilaat pois kuolee
Mutta k?¤yp?¤?¤ rahaa jos poltetaan se ajatus kyll?¤ h?¤iritsee

T?¤t?¤ joutilasta kavahtakaa on s?¤r??j?¤ sielussaan
Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mit?¤?¤n johtajaa
T?¤t?¤ joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan
Vain laiskan l?¤ksyj?¤ kantaa ja niit?¤ kalloosi kaivertaa

T?¤t?¤ joutilasta kavahtakaa on s?¤r??j?¤ sielussaan
Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mit?¤?¤n johtajaa
T?¤t?¤ joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan
Vain laiskan l?¤ksyj?¤ kantaa ja niit?¤ kalloosi kaivertaa